Vapaaehtoistyö

"Tietää, mitä on tapahtunut, sehän on eräältä kannalta katsoen viisaus suuri. Jos visusti harkitset, mikä kylvö menneistä päivistä saattoi hyödyllisiä, mikä vahingollisia hedelmiä, ja sen mukaan asetat elämäsi, työs ja toimes, niin oletpa viisas mies." 

- Aleksis Kivi

Vaikka menneisyys on ollut itselleni kauniisti sanottuna haastava, niin olen aina halunnut kovasti jalostaa siitä jotain parempaa. tiedättekö mitä tarkoitan sillä?` Eli sitä, ettei kaikki mitä olen kokenut ollut turhaa vaan siitä voisi tulla voimavara ja ymmärrystä tästä elämästä. Sellainen ikuisessa kaunassa eläminen on todella hankalaa ja se kuluttaa paljon. Mennyttä ei voi muuttaa, mutta kenties siitä voisi oppia ja siten tehdä tulevaisuudesta parempaa. On sellainen sanonta olemassa, että historia toistaa itseään. Mutta mietin paljon sitä, että jos siitä ottaa oppia, voi sen suuntaa muuttaa. Jokainen mokaa joskus, mutta siitä on otettava oppia, muuta et voi tehdä sille.

Minä kävin tänään läpi syitä sille miksi kirjoitan. En todellakaan hae mitään sääliä eikä tämä ole mikään huomion hakua. Puhun näistä asioista siksi, että nyt on sen aika ja toivon tästä olevan joskus jotain hyötyä toisille. Minun päähäni tulee itsekseen kaikki mitä kirjoitan, en etukäteen suunnittele mistä kirjoitan. Otan vain koneen syliini, viereeni asettelen kahvia, vettä ja Bioginger shotteja sekä purkkaa tai imeskeltäviä nameja. Sitten alan vain kirjoittaa. Minulla on pakko olla purkkaa tai vastaavaa, sillä puren hampaitani  huomaamatta yhteen aina kun teen jotain mihin jumin. Kuten tämä kirjoittaminen. Olen tähän niin koukussa. Saatan istua monta tuntia putkeen vain kirjoittamassa poistumatta paikaltani mihinkään.

Laitoin taannoin hakemuksen vapaaehtoistyöhön ja laitoin samalla blogini linkin, sanoin siihen, että käykää lukemassa ja jos olen sopiva olemaan vapaaehtoisena, tahtoisin kovasti osallistua. Syy miksi laitoin linkin tänne on se, että halusin heidän arvioivan itse sen, voisiko minusta olla siihen. Täältä voi kuitenkin lukea minusta ihmisenä paljon, joten se arviointi jäi sitten heille. Tämän rehellisempää settiä tuskin minusta löytyy. 

Odotin jännittyneenä, mahtaakohan kukaan ottaa sieltä yhteyttä, että entä jos en kelpaakaan. Mutta, tänään sain sieltä sähköpostia ja pääsen osallistumaan heidän koulutukseen syksyllä. Eli, minusta tulee vapaehtoistyöntekijä syksyllä ja olen siitä ihan älyttömän innoissani, samaan aikaan peloissani, sillä se ei ole mikä tahansa pesti. Koen, että vastuu on omalta osaltaan kova, mutta haluan auttaa jotenkin, sillä minusta tuntuu, että jotain on tehtävä.

Minä voin hyvin ja olen voinut jo jonkin aikaa, joten pääsen takaisin pikku hiljaa siihen mitä joskus olen ollutkin. Ja jos jotain itseltäni löytyy on ymmärrystä moneen tilanteeseen, sillä kaikenlaista on tullut nähtyä. En kerro vielä mitä alan varsinaisesti tekemään, sillä käyn ensin koulutukset ja infot läpi. Mutta, varmasti tuon sitä näkyville ja rohkaisen muitakin osallistumaan jo nyt olemassa oleviin vapaaehtoistöihin. Niitä on paljon ja jokaiselle löytyy jotain varmasti. 

Meitä kaikkia tarvitaan ja parasta siinä on se, että voit olla toiselle avuksi. Lisäksi, voit saada omaan elämääsi lisää sisältöä ja toisen auttamisesta tulee hyvä mieli. Varsinkin he, ketkä ovat itse saaneet joskus apua, tietävät nyt sen, miten tärkeää se on ollut omassa elämässä. Jos olet päässyt jaloillesi, jaa eteenpäin sitä hyvää mitä olet joskus saanut muilta. Kun muut ei auta, auta sinä. Pienistä hyvistä teoista tulee iso hyvien tekojen puro, joka kasvaa isoksi virraksi, joka matkaa kohti isompia vesiä. Lopulta kaikista pienistä hyvistä teoista tulee jotain suurta ja massiivista kuten meri, jolloin sen vaikutuksen huomaa. Joten, vaikka tekosi olisi pieni, tee se silti, sillä on joskus isompi vaikutus.