Mystiset roskapussit

"Jos viisikymmentä miljoonaa ihmistä lausuu typeryyden, se on silti typeryys." 

- Anatole France

Vaikka kuinka monta kertaa sanoisitte, ettei siellä koskaan ollut roskapusseja, se ei tee siitä faktaa. Nekin on kuvattu ja ne on todelliset. 

Se ensimmäinen liekki, minkä näin ovessa olevasta ikkunasta, oli roskiksien päällä. Ainoa liekki, minkä Kimmo näki mennessään terassille, oli roskisten päällä. 

Kerron nyt, mitä minä näin ja mitä naapuri näki. Kun heräsin, en herännyt savun hajuun enkä savuun. Se savu ei haissut miltään. Olin kuitenkin raskaana ja jokainen joka joskus on ollut raskaana tietää, että kaikki mahdollinen haisee. Minä en haistanut mitään savua. Siksi en reagoinut siihen voimakkaasti, sillä en ajatellut sen johtuvan mistään tulipalosta. Menin eteiseen, koetin laittaa valoja päälle, että voin tutkia miksi huoneistossa on sellainen utu. Katsoin ulko-ovelle verannalle ja näin oven pienestä ikkunasta valon kajoa. Se oli sellainen kuin olisi ollut kynttilä kuistilla. Ihmettelin sitä ja koetin avata ovea, ovi ei auennut. Kutsuin Kimmon apuun, hänkään ei saanut ovea auki. Joten hän lähti ulkokautta verannalle. Tämä on sitä, mitä Kimmo näki: hän näki kuinka roskapussien päällä on pieni liekki. Hän kauhoi roskapussit lapiolla pois. Samainen lapio näkyi myös kuvissa, missä näkyi myöskin ne roskapussit. Kuvat ovat minun somessa ja ne on ottanut palokunta.

Minä näin sisältä, että liekki katosi, ajattelin, että Kimmo sai hoidettua asian. Ajattelin, että katsotaan aamulla mikä tilanne, että korjataan mitä on mennyt. Kimmo tuli hakemaan sankoa, sellaista Viledan pesusankoa. Hän oli menossa heittämään vettä verannalle, mutta palasi juosten takaisin ja huusi soita häkeen. Kimmo näki, kuinka verannan ja asuintilojen välinen seinä oli tulessa kauttaaltaan. Minä soitin ja siellä ei ymmärretty yhtään mitä puhuin tai siis kuulemma minä huusin. Huusin, koska en tajunnut mitä tapahtui. Kimmo huutaa, minä huudan, lapset huutaa. Vanhin lapseni ryömi lattiaa pitkin, minä huudan, että älä mene lattialle, koska lattia oli täynnä savua. 

Lapset huutavat kuollaanko me, minä huudan, että ette kuole. Poliisin mielestä se oli epäilyttävää, mutta olisiko minun siinä tilanteessa pitänyt sanoa, että kyllä, te kuolette. Mitä minun olisi pitänyt sanoa, ettei se olisi ollut epäilyttävää? Mitä minun olisi pitänyt vastata lapsilleni? 

Puin sillä hetkellä meidän nuorimmaiselle pukua päälle, alla oli vain vaippa. Samaan aikaan huudan häkeen, että en voi puhua nyt. Puhelu oli sen koko ajan päällä, kun juoksimme pakoon. Menimme ovelle, jossa koira oli jo odottamassa, sitäkin poliisi piti epäilyttävänä kuinka ihmeessä koira selvisi tulipalosta. Olisko se pitänyt sinne jättää, ettei olisi epäilyttävää, koirat kyllä yleensä seuraa omistajiaan. Vaikka tuon väitteen perusteella poliisien koirat ei seuraa heitä, kerran se oli niin epäilyttävää. Koira oli valmis juoksemaan pakoon, mutta pysyi rinnallani kun huusin sitä. Nuorimmainen oli sylissäni ja Kimmo puki meidän vanhimmalle pojalle haalarin takaterassilla päälle. Kimmolla ei itsellään ollut vaatteita päällä kun peruutti auton pois liekkien edestä, jotta lapset pääsivät autoon lämpimään. 

Kun tulimme ulos talosta, verannan ja asuintilojen välinen seinä oli kauttaaltaan tulessa. Tuli oli katossa asti sillä hetkellä ja se oli niellyt yläkerran varastotilat. Muutoin verannan etuosasta vain ikkunoiden kohdalta löi liekit ja tuli oli todella kuumaa, se tuntui iholla, vaikka olimme autotallin kohdalla. Kuulin kuinka jokin poksahteli. Odotin nurkalla, että Kimmo peruutti auton, sen jälkeen Kimmo juoksi takaisin auttamaan lasten kanssa ja puki päälleen edes housut. Kolmella lapsistani ei ollut kenkiä jalassa, yhdellä oli Kimmon kroksit. Minulla oli omat kroksit ja takki, alla oli toppi ja pyjaman housut. Ei edes sukkia kenelläkään. Minulla oli sylissäni sen hetken nuorin ja toisella kädellä pidin koiraa. Kimmolla oli meidän esikoispoikamme. Yksi lapsista juoksi paljain jaloin autolle. Oli pakko juosta, jopa minä vaikken raskaana ollut ottanut ainuttakaan juoksuaskelta kipujen takia. 

Olimme autolla, lapset heitettiin sinne, viltti päälle, koira takakonttiin lasten kanssa. Ja siinä me seisottiin. En voinut uskoa sitä näkyä. Se ei ollut todellinen minulle. Näin, kuinka televisioon asti ulottui liekit ja sähköjohdot napsahteli, niistä lähti sellainen sininen kaari. Kaikki oli sellaista aivan kuin olisit ollut veden alla, kaikki äänet kuuluivat, mutta eivät kuuluneet. Minulle puhuttiin, en ymmärtänyt mitä puhuttiin. Vastasin, enkä muista vastanneeni. En muista kenenkään kasvoja, en muista ketään muuta kuin naapurini. 

Muiden silminnäkijöiden kuvaukset tapahtuneesta. Joku oli ennen minua jo nähnyt verannalla sen liekin, saman minkä minäkin näin. Hän ei soittanut apua sen takia, koska ajatteli sen olevan vain joku kynttilä. Hän näki sen samassa kohtaa kuin minäkin. Se tuli siitä roskapussista. 

Ne roskat eivät palaneet, kaksi pussia, täysin ehjänä, paitsi päältä vähän kärventyneet. Ne sisälsivät lääkkeitä, vaippoja ja talousjätteitä. Poliisi on listannut kaiken mitä sieltä löytyi, joten kyllä, ne ovat todellisia. 

En vaan vieläkään ymmärrä, miksi liekki näkyi vain niissä ja kun Kimmo kauhoi ne pois, se liekki hävisi, siksi kai ajattelin, ettei meidän tarvitse lähteä talosta ja voimme mennä johonkin tilaan, missä ei ole savua. 

Mitä siis tapahtui? Miten se oli mahdollista? Miksi roskapussit paloivat vain päältä, ei muualta?

Palokunnan raportin mukaan palo lähti verannan ulko-oven oikeasta kulmasta ja eteni viuhkamaisena kohti verannan lattiaa, ikään kuin puolikaaressa. Samasta kohtaa, missä minäkin näin ensimmäisenä ensimmäisen liekin, sama kohta missä naapuri sen näki ja missä Kimmo sen näki. Miksi poliisin mielestä se kohta ei ollut siinä? Miksi he päättivät sen olleen keskellä lattiaa? Kun selvästi muiden mielestä se ei ollut se kohta. 

Kuulusteluissa keksin ne kolme erilaista palon syytä, joista poliisi otti vain tuhkat. Sinällään kummallista, että netissä oli kirjoitellut jotkut ihmiset sen olevan syy jo aiemmin. Ihmiset, joiden tausta on vähän värikäs. Kuulustelija kysyi, missä ne tuhkat olisivat voineet olla, minä piirsin kuvaan ainakin neljä kohtaa missä ne olisi voineet olla. En sitä missä ne oli, vaan kohdan missä ne olisi voinut olla jos ne olisivat olleet siellä. Tontilta ei kuulemma löytynyt yhtään tuhkapussia, ei edes niitä 30.12 tyhjennettyjä. Tiedättekö miksi, siksi koska ne olivat roskiksessa ja muutama päivä ennen paloa, roska-auto kävi siellä. Roskis oli selvästi tyhjennetty, sekin on taltioitu. 

Joten, mystiset roskat, jotka paloivat vain päältä kaikkien tutkimuksien mukaan. Jos lattialla oli hiilipussi, miksi se ei sytyttänyt roskapusseja lattian kautta. Jos palo lähti lattiasta, miksi siis roskapussit eivät olleet palaneet lainkaan pohjasta? Oliko ne hiilipussit siis katossa? 

Palokunta siis kuvaili, että palo oli viuhkamainen nurkasta lähtien puolikaaressa kohti terassin keskiosaa. Epäilivät senkin lähteneen lattiasta, mutta sama kysymys, jos se lähti lattiasta, miksi roskapussit paloivat vain ainoastaan päältä? Miksi? Jokin asia ei tässä täsmää vai olenko oikeasti ainoa, kenen mielestä tuossa on menty metsään jo heti alussa. Entä jos, olisi asiaa tutkittu faktojen pohjalta eikä mututuntumalla. Olisiko asia ollut toisin. 

Ymmärrän, ei meidän elämällä ole väliä, mutta joku kohtuus näissäkin asioissa on oltava. Tiedän, ettei meidän kohtalolla ole väliä, mutta kuka selittää nuo tapahtumat minulle. En halua kuolla, ennen kuin tiedän totuuden. 

Jos jotakuta tämä epäilyttää minulta saa kyllä tutkinnan tulokset kysymällä ja aion ne kyllä julkaista kunhan saan aikaiseksi. Osa on omassa somessa kyllä näkyvissä, varsinkin kuvat palon etenemisestä. Oikeudenkäynnin kannalta tällä ei ole merkitystä, sillä ei kukaan siellä tästä välitä, kunhan saavat meidät pois jaloista kuleksimasta.