Kosto

"Do not take revenge, my dear friends, but leave room for God's wrath, for it is written: "It is mine to avenge; I will repay," says the Lord"

- Romans 12:19

" Älä kosta raksa ystäväni, vaan jätä tilaa Jumalan vihalle, sillä on kirjoitettu: "kosto on minun, minä maksan sen takaisin" sanoo Herra."

Kosto on suloinen, kuten jotkut sanovat. Minä en itse henkilökohtaisesti usko kostoon. Uskon siihen, että jokainen maksaa itse omista teoistaan tavalla tai toisella. Minä en ole se pyöveli, se ei ole minun tehtäväni. Katsoin kerran elokuvan, missä menestynyt liikemies ilkkui vanhalle naiselle, jolla oli dementia. Hän sanoin, että jos Jumala on kerran olemassa, miksi hänen kaltainen paha ihminen sai helpon elämän, mutta vanhuksen kaltainen hyvä ihminen sai vaikeuksia ja sairastui. Vanhus vastasi rauhallisesti, Saatana tahtoo tehdä elämästä helppoa, sillä se vie ihmisen kauemmaksi Jumalasta. Vaikeudet tuovat ihmisen lähemmäksi Jumalaa, sillä vaikeuksien edessä ihminen rukoilee Jumalaa ja on lähempänä häntä kuin koskaan aiemmin. Jumalan kosto ei ole sitä, että sinulle tapahtuu pahaa vaan uskon sen olevan sitä, että rakkaus ei ole oikeasti läsnä elämässäsi. Jos päädyt pahoihin tekoihin, rakkaus kaikkoaa luotasi. Sillä kuten raamatussa sanotaan, kaikkein suurin on rakkaus.

Kuten olen kertonut, en sinällään usko muuhun kuin suurempaan voimaan, enkä ole raamatussa kirjoitetuista asioista aina samaa mieltä, mutta siellä on myös paljon viisaita ajatuksia. Raamattu on kuitenkin ihmisen kirjoittama kirja ja ihminen on erehtyväinen. Raamattu on vuosisatojen kuluessa muuttunut sen mukaan miten kukakin on tahtonut sitä tulkita. Usein ihmiset tulkitsevat sitä oman agendan läpi ajamiseksi. Minusta, meitä suurempi voima on ympärillämme aina, sen voi ottaa sydämeensä tai ei. Rakkaus on se suurempi voima. Olisin joskus tahtonut opiskella teologiaa sillä se on todella mielenkiintoista, mutta en voi, sillä en usko kaikkeen siihen mihin uskonto vaatisi uskomaan. En kuitenkaan eroa kirkosta, sillä ei siitä haittaakaan ole kuulua johonkin, ehkä hautapaikkani edes on halvempi jos ei muuta. 

Kosto, se asuu ihmisen sydämessä. Kun joku loukkaa sinua, haluaisit antaa hänen kokea saman tuskan kuin sinä. On eriasia pitää itsensä puolia, kuin se, että kostaa jälkeenpäin. Tuoko kosto todella sen kaiken takaisin mitä menetit toisen tekojen takia? Se voi tuoda hetkellisesti hyvää mieltä, mutta lopulta myrkytät vain omaa mieltäsi. Olenko itse halunnut kostaa? Tietenkin, minua on satutettu niin paljon, että totta kai. Mutta, en tehnyt sitä. Olisin voinut kostaa kyse ei ole siitä, vaan siitä, että olisiko se palvellut minua lopulta. Se ei toisi oikeudenmukaisuutta kuitenkaan, jokainen heistä tietää kyllä itse mitä ovat tehneet muille ihmisille ja joutuvat itse elämään sen asian kanssa. Se tiedon kanssa, kuinka ovat rikkoneet toisen ihmisen. Minusta sen kanssa eläminen on pahempaa, kantaa taakkaa siitä miten olet kohdellut muita. Jos tekee virheen ja satuttaa muita ihmisiä, voi vain koettaa saada anteeksi tekonsa, pyytää vilpittömästi anteeksi. Lopulta, meidän sydämet punnitaan kuollessamme. Minä en halua kuolla viha sydämessäni. 

Olenko nähnyt kun toinen kostaa. Olen kyllä esim. ex mieheni naisystävä on todella kostonhimoinen ihminen. Hän kosti ex miehelleni hänen lastensa kautta, satuttaen samalla meidän lapsiamme. Kun kostat, ole valmis siihen, että viet mukanasi myös viattomia. Kosto on kaksiteräinen miekka. Olin hänelle niin vihainen siitä, mitä hän teki lapsillemme. En kuitenkaan ole hänelle sitä kostanut, vaikka voisin, voisin tehdä hänelle saman kuin hän teki meille. Esikoiseni joskus pelkää sisarensa puolesta, sanon hänelle, että jos jotain käy, hän voi luottaa, että me ei käännetä selkäämme. En koskaan voisi satuttaa toista ihmistä lapsen kautta ja jos voin, tietenkin meidän ovet on avoinna aina. Uskokaa tai älkää, en sulje kotini ovea jos joku sijaa tarvitsee.

Kun minä kirjoitan täällä, kirjoitan aiheista ja asioista jotka ovat elävästä elämästä. Ehkä joku saa siitä uusia ajatuksia tai joku on kokenut samanlaista ja saa siitä vertaistukea. Tai sitten joku on vain utelias, kenties joku voi punnita omia tekojaan tai suhtautumistaan uudelle tavalla. Nämä on jo tehtyjä virheitä, niitä ei saa tekemättömiksi, mutta niistä voi oppia.

 Koskaan en täällä sano nimiä enkä kaikkea mitä tiedän mistäkin asiasta. Voin puhua vain siitä, mitä on tapahtunut. Niistä on niin kauan aikaa, ettei niillä ole lain silmissä mitään painoarvoa eikä se vaikuta toisiin enää tässä vaiheessa. Joskus kadun sitä, etten kertonut asioista sen takia, että toinen olisi lopettanut sen ja paha jatkoi kulkuaan, enkä estänyt sitä. Mutta, ajattelin silloin, että en halua puhua asiasta. Olin itsekäs pelkuri, sillä halusin vain antaa asian olla ja jatkaa elämääni eteenpäin. 

Jos tunnet sydämessäsi halua kostaa, tutkaile sitä, saavutatko sillä mitään? On eri asia saada itselleen oikeutta. Muistan kun meidän entinen vuokranantaja levitti valheita meistä ja sai meidät lopulta muuttamaan jälleen muualle vain sen takia, että he jäivät kiinni home/sädesieni talosta, jossa oli ruskeaa coli bakteeri vettä. Se tuntui silloin niin epäreilulta kun he levittivät meistä valheita ja jatkoivat sitä vielä murhiksessakin. Toki viranomaiset saivat tietää heidän tekemisistään, mutta se ei ollut julkisesti missään. Toki kirjoitan sen nyt tänne, mutta teistä ei kukaan voi tietää kenestä puhun enkä kirjoita sen takia, että lietsoisin vihaa heitä kohtaan. Ette edes tiedä mistä kaupungista tai kylästä on kyse. Harva todellisuudessa tietää missä olen asunut, en kerro siitä kovinkaan monelle. On ihmisiä, ketkä tahtovat satuttaa meitä, joten lasten takia nytkään asuinpaikkaani ei tiedä kuin alle kymmenen ihmistä. Sellaista se elämä vain nykyisin on, mutta ihmiset käyttävät lapsiani usein lyömäaseena, joka on muuten todella sairasta. En arvosta sellaisia ihmisiä ketkä käyttävät lasta koston välineenä, sillä se kertoo minulle sen, kuinka sairas mieli ihmisellä täytyy olla.